UNI JA SUORITUSKYKY URHEILUSSA

Tutkimuksissa on selvitetty unen ja suorituskyvyn välistä suhdetta, suurin osa em.tutkimuksista on kohdistunut ammatti- ja valiourheilijoihin.

Mikäli yöuni jää kahdeksaa tuntia ja etenkin kuutta tuntia lyhyemmäksi, sillä on seurauksensa: fyysiseen uupumukseen johtava aika lyhenee 10-30 % ja aerobinen suorityskyky vähenee merkittävästi.

Samantapaista heikentymistä on havaittu raajojen ponnistusvoimassa ja korkeushyppytuloksissa, myös lihasten hetkellinen huipputeho ja niiden voiman kestävyys heikkenevät.

Näihin haittoihin on vielä lisättävä liian vähän nukkunutta elimistöä rasittava verenkierron, ruuansulatuksen ja hengityksen tuntuva heikentyminen, mm.maitohapon kertymisen nopeutuminen, veren happipitoisuuden väheneminen ja vastaavasti hiilidioksidiinipitoisuuden kasvu, joka osaksi johtuu keuhkojen uloshengityskyvyn alenemisesta.

Unen puute häiritsee jopa ruumiin kykyä viilentää fyysisessä rasituksessa itseään hikoilemalla - mikä taas on huippusuorituksessa olennaisen tärkeä.

Lisäksi on lisättävä myös kasvanut loukkaantumisen vaara.

Nuoria kilpaurheilijoita koskeneessa 2014 julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin, että krooninen unenpuute kilpakauden aikana merkitsi tapaturmariskin massiivista kasvua

Urheilijoista huolehditaan monenmoisilla tavoilla, lääketieteen keinoilla ja ravinto-opillisilla viisauksilla lisätäkseen urheilijan suorituskykyä ja mahdollisuutta laadukkaaseen harjoitteluun ja kilpailemiseen.

Ammattiosaajien tuottama hyöty menetetään kuitenkin moninkertaisesti, mikäli unen riittävää määrää ja laatua ei ole nostettu ensisijaisen tärkeäksi.

Unen merkitys on poikkeuksellisen suuri myös suoritusten jälkeisinä päivinä, varsinkin fysiologisesti poikkeuksellisen vaativien suoritusten jälkeisten vuorokausien osalta. Suoritusten jälkeen uni nopeuttaa fyysistä toipumista elimistön tulehdustilasta, stimuloi lihasten korjautumista ja vaikuttaa solujen energiavarojen elpymiseen eli glukoosin ja glykogeenin määrän kasvattamiseen ennalleen.